lauantai 18. toukokuuta 2013

Puoli vuotta

Tässä on viis minsaa ennen euroviisui, voisin tehdä pikakatsauksen vauvani tilasta. 5 kk tais jäädä välistä, mutta tää nyt onkin ollut sellaista muutosten aikaa, että enemmän katsahdettavaa.

Vauvani on nyt 6,5 kk vanha ja uskoisin hänen painavan pyöreät kymmenen kiloa - viime viikolla oli 9,990 neuvolassa. Pituutta tasan 75 senttiä, mutta käyttää vaatekokoa 86. Persjalkainen ja silleen. Jos sillä nyt jotain allergiaa on niin ainakaan se ei vielä näy kasvussa, ihan on iso joo. Täti tulosti meille käppyrät ja jos nyt osaan niitä tulkita, niin jos vauva jatkais tätä tasaista tilastollista kasvuaan aikuisikään asti, hänestä tulisi yli 190-senttinen. Vähänkö ihanaa halia sitä sit ja kutsua sitä mun vauvaksi <3

Pikkukaveri etenee kierimällä ja jotenkin nytkyttämällä. Olen löytänyt sen mm. sängyn alta, maistelemasta mun kassia, rapsuttamasta seinää, lonksuttamasta keittiössä kaapinovea, syömästä läppärin johtoa jne. Isä-han loma alkoi nyt, joten teemme toivottavasti huomenna turvatoimenpiteitä: pinnis paikalleen ja vaarojen kartoitus lattiatasossa.

Ruokahommat on vielä vähän levällään ihoteknisistä syistä, mutta ainakin se istuu syöttiksessä ja aukoo kiltisti suutaan lusikalle, mitä nyt vähän unohtuu joskus haaveilemaan. Nokkamukista veden juominen on parasta. Se on sormiruokaillut kolme kertaa ja se on musta hirveetä, että saa nyt olla vähän aikaa sormiruokailematta. Se on myös matkustanut jo jonkin aikaa rattaissa istumassa ja elämämme on helpottunut huomattavasti vaunukoppa-ajoista.

Öisin se syö 2-4 kertaa ja välillä heräilee esimerkiksi rapsuttamaan naamaansa. Osaa nukahtaa pienellä tyynnyttelyllä kyllä, mutta iltaisin ja päiväuniaikoihin on taas hankalaa. Pitää heiluttaa sitterissä jne. Huoh.

Koska mä odotan malttamattomana, että se kertoisi mulle ajatuksiaan, luen sille paljon ja keskustelen asioista. Tällä hetkellä se vastaa useimmiten hättä tai päpäpä. Ihan eri meininki jutuissa, ei enää eläimellistä mölinää vaan selvää ihmislapsen äännähtelyä. Jee! Useimmiten se haluaa vaan nakertaa kirjoja, mutta Mörkylin värikirja aiheuttaa iloista hihkuntaa. Sitä sit tankataan.



Sen muita lemppareita on noi kylpylelut, joista se saa valita aina yhden suihkuun. Se yleensä valitsee kaksi. Vihreä on huono, koska se ei mahdu suuhun ja tulee itku. Mut sit voi sanoa vuh vuh ja se kikattaa taas.

Kaiken kaikkiaan hän on varsin rauhallinen pieni henkilö. Semmoinen mietteliäs ja ajoittain vakava, mutta silti tyytyväisen oloinen pieni poika. Vähän ehkä herkkis, mutta niin kai vauvat tässä vaiheessa yleensä on. Sylissä pitää olla enemmän kuin ennen, mikä käy mun selälle, mutta onneks Manduca kelpaa pahimpina päivinä. Eikä muuten vierasta enää niin pahasti ainakaan noita yleisimpiä vierailijoita. Se on kiva se.

7 kommenttia :

  1. Siis huh, eihän sun vauva ole mikään pieni! :)
    Täällä menee enimmäkseen sama vaatekoko (86), vaikka ikää on reilut 1 v 9 kk. No ok, vähitellen ollaan kyllä siirtymässä seuraavaan kokoon, mutta kuitenkin. Meidän tyyppi oli 1-vuotiaana 78 cm ja 9,4 kg. Eli kovin on yksilöllistä tuo kasvu. Tämmöiselle selkävaivaiselle tuollainen hintelämpi tapaus sopii tosin hyvin, käy nostelu helpommin.

    Vitsi, en muista enää ollenkaan, millaisia puolivuotiaat on. Miten nämä jutut voikin unohtaa aivan välittömästi, kun omassa elämässä on päästy siirtymään seuraavalla askeleelle..?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo kyl se taitaa olla aika iso. Mun selkä on yleensä ollut ihan ok siihen nähden, että en sitä ole juuri treenannut, mutta nyt alkaa kyllä tuntua.

      Olen mä vähän kade pienten vauvojen vanhemmille, vaikka tuo toki onkin juuri hyvä tuollaisena. En ymmärrä miten esim. hoitaisin jotain pissatusta, jos sellaista harjoittaisin. En mä JAKSA roikottaa sitä missään pytyn päällä!

      Sit ne vielä neuvolassa manasivat, että tuollaisilla isoilla vauvoilla menee kauemmin liikkumaan oppimisessa, kun on raskasta liikutella ruhoa. Eli sitä jättivauvaa sais kanniskella vielä normaalia pidempään! Onneks toi nyt näyttäis tosta kohta lähtevän (Mä siis haaveilen kutsuvani sitä ja sit se ryömii luokse kuin pieni koira. Ei se taida ihan silleen mennä..)

      Poista
    2. No eihän siinä sit suurta ongelmaa, jos selkä on ok. Meidän poju on pituudessa ollut aika keskikäyrällä, mutta painossa selvästi miinuksella. Isältään perinyt hintelän ruumiinrakenteen. Mä olen aina ollut toista maata. ;)

      Mut joo, on se eräänlainen erävoitto, kun mukula lähtee liikkeelle. Kanniskelu vähitellen vähenee.

      Poista
  2. Höh, toi robottivarmistus nyt oikuttelee jotain ja ei tahdo tulla viestit läpi :/

    Meidän samassa ikäluokassa painiva vauva on jotain 7,5kg varmaan vähän ylikin ja pituutta arvioisin jonnekkin 68cm hujakoille (mä olen aina ollut tosi huono noiden kasvukäppyröiden seuraamisen kanssa, aina ne on kasvanu ja hyvin voinu, on ne mitat näyttäny mitä vaan) ja se ei liiku. Akselinsa ympäri menee ja selältä vatsalleen pyörähtää mutta siinä se. Ja ei näytä yhtään siltä että asia muuttuisi ihan lähiaikoina ja hyvä niin :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo teki samaa, välillä vaan mahalleen pyörähti, ja sit yks ilta kekkas miten pääsee selälleen takas ja alkoi kieriä.. En mä välttämättä niin kaipais sen perässä juoksemista, mut jos se viihtyis sit lattialla taas vähän paremmin?

      Onko mulla robottivarmistus?!

      Poista
    2. No se sellanen et pitää kirjottaa ne pari sanaa ennenkuin se julkasee sen viestin :D eikö se oo joku varmistus etten oo robotti....

      Poista
    3. joo on! mut en mä tiennyt että mulla on sellainen! se tulee sit varmaan defaulttina, en oo mitään asetuksia rukannut. olkoot.

      Poista